Energiatehokkuus/vähähiilisyys

Energiatehokkuus hankinnoissa

Julkisella sektorilla suurin osa energiasta kuluu kiinteistöjen lämmitykseen ja niiden muuhun energiankäyttöön, sekä joukkoliikenne- ja kuljetuspalveluihin. Hankkijat voivat vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen. Energiatehokkuuden parantaminen mielletään usein energiansäästämiseksi. Sillä on kuitenkin useita ns. oheishyötyjä, kuten päästöjen väheneminen, huolto- ja korjaustarpeen väheneminen ja työturvallisuuden parantuminen.  Energiatehokkuutta voi käyttää hankintakriteerinä hinnan ja muiden perusteiden rinnalla.  

Energiatehokkuusdirektiivi (EED) velvoittaa valtion keskushallintoa hankkimaan vain energiatehokkaita tuotteita, palveluita ja rakennuksia EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Hankintoja ohjaavat erilaiset EU-säädökset, kuten energiamerkintädirektiivi, ekosuunnitteludirektiivi ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivi sekä Energy Star-ohjelman energiatehokkuusvaatimukset. Myös muiden hankkijoiden, kuten kuntien, on hyvä huomioida Energiatehokkuusdirektiivi vaikka velvoitetta tähän ei olekaan. 

Vähähiilisyys (hiilineutraalius) hankinnoissa

Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että tuotetaan vain niin paljon hiilidioksiidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Suomen tavoiteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Hankintojen merkitys hiilineutraalisuustavoiteden saavuttamisessa on tunnistettu merkittäväksi.  

Vähähiilisessa hankinnassa tarkastellaan ja huomioidaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä.  Julkisissa hankinnoissa suurimmat päästöt aiheuttavat lämmön ja sähkön hankinnasta, rakennuspalveluistat, maa-ja vesirakenteiden korjaus- ja kunnossapitopalveluista sekä matkustus- ja kuljetuspalveluista. Myös elintarvikkeet, puhtaanapito- ja pesulapalvelut, poltto- ja voiteluaineet sekä lääkkeet ja hoitotarvikkeet synnyttivät ison osan päästöistä. Palveluilla on pienempi päästökerroin kuin tavaroilla, mutta palveluja hankitaan kuitenkin paljon verrattuna konkreettisiin tuotteisiin. Palveluiden vaikutus voi olla jopa puolet kunnan hankintojen hiilijalanjäljestä.  

Tehokkaat keinot hankinnan hiilijalanjäljen pienentämiseen keskittyvät energiatehokkuuden parantamiseen, uusiutuvan energian käyttöön sekä oikeisiin materiaalivalintoihin. Vähähiiliseen hankintaan lukeutuu myös resurssien tehokas käyttö. 

 

KOMMENTOI TEKSTIÄ TÄNNE