Tulosperusteinen rahoitussopimus

Lapsiperheen tukipalvelujen hankinta: perheen mukana -palvelu - Case Lapset SIB Helsingin kaupunki

Vanhemmat ja lapsi kävelyllä käsi kädessä

TAUSTATIEDOT 

Hankkija

Helsingin kaupunki

Hankinnan kohde

Palvelu lapsiperheille, jolla pyritään ennaltaehkäisemään perheiden korjaavien ja raskaiden sosiaalipalveluiden tarvetta tulevaisuudessa.

Palvelu sisältää:

1.    Yksilöllinen tuki

  • a.    Rinnallakulkija perheelle
    • i.    tukea perheelle heidän omista tarpeistaan käsin.
  • b.    Lisätukea lapselle ja perheelle
    • i.    tarvittaessa tukea lapsen oireisiin ja koulunkäyntiin
    • ii.    tarvittaessa perheen voimauttaminen työllisyyden ja opiskelun mahdollistamiseksi.

2.    Ryhmätoiminta

  • a.    Tulevaisuuteen suuntaavat perheohjaamoryhmät - ’kotipesät’
  • b.    Toimilla vahvistetaan perheen elämänhallintaa sekä kiinnittymistä tulevaisuudensuunnitelmiin, koulutukseen tai työhön.

3.    Yhteisö- ja vertaisryhmätoiminta 

  • a.    Yhteisöllistä ja ryhmätoimintaa yhteistyössä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa.

"Lapset SIB (Social Impact Bond) Helsinki” -ohjelmaan valitaan Vuosaaren ja Mellunkylän alueilta yhteensä 200 lasta perheineen vuosina 2020-2024. Tuen tarpeen tunnistaminen ja palveluohjaus tehdään pääasiassa varhaiskasvatuksesta ja neuvolasta. Lapsi ohjataan palveluun, mutta koko perhe on palvelun asiakkaana ja hyötyjänä. Palvelu on aluksi intensiivistä ja kevenee ajan myötä. Perhe on palvelun piirissä keskimäärin 1-3 vuotta, tarvittaessa pidempäänkin. Perheelle tarjottavat palvelut räätälöidään tarpeen mukaan. Päätoteuttajakumppaneita ovat SOS-Lapsikylä ja Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos. Palveluntuottajia voidaan lisätä ja vaihtaa tarpeen mukaan.

Hankinnan tausta ja tavoite

tavoite

SIB-mallien avulla yksityiset sijoittajat osallistuvat yhteiskunnallisten ongelmien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen. Vaikuttavuusinvestoinnissa tavoitellaan mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä taloudellisen tuoton lisäksi. SIB-mallilla rahoitetaan toimenpiteet ja sijoittajat kantavat toiminnan riskin. Lue lisää aiheesta Sitran sivuilta. 

Helsingin kaupungin SIB-mallinnus perustuu Sitran tekemän analyysiin, joka pohjautuu kaupungin lastensuojelun asiakkaiden asiakastietoihin ja sosiaalityöntekijöiden arvioihin. Siirtämällä palveluiden painopistettä ennakoivaksi kohdennetaan toimenpiteitä perheisiin, jotka eivät vielä ole raskaiden korjaavien palveluiden asiakkaita, mutta joille kasaantuu riskejä. 

SIB-vaikuttavuusinvestoinnin malli mahdollistaa uudet kokeilut ja panostukset toimenpiteisiin, joihin kaupungin nykyisellä resursoinnilla ja peruspalveluista käsin ei ole mahdollisuutta panostaa riittävästi. Ennakoivalla tuen tarjoamisella ehkäistään riskien liiallista kasaantumista ja erikseen järjestettävän tuen tarvetta. Siirtämällä palveluiden painopistettä ennakoivaksi kohdennetaan toimenpiteitä perheisiin, jotka eivät vielä ole raskaiden korjaavien palveluiden asiakkaita, mutta joille kasaantuu riskejä. 

Tavoitteena on uudistaa lähestymistapaa luomalla pitkäkestoisen tuen malli, jossa koko perhe on saman palvelun asiakkaana. Tarkoituksena on saavuttaa sellaista pitkäaikaista ylisukupolvista hyvinvointivaikutusta, minkä johdosta perheet eivät joudu hyödyntämään raskaita ja kalliita palveluita myöhemmin ja josta näin ollen seuraa positiivisia kustannusvaikutuksia kunnan toimintaan. 

Muutostavoitteeksi asetettiin lastensuojeluasiakkuuksien ja huono-osaisuuden periytymisen ehkäiseminen.

Hankinnan säästöpotentiaali

Interventioiden arvioidaan tuovan 7,7 miljoonaa euroa säästöä koko hankkeen ajalta. Hyvinvointikustannusten odotetaan kuitenkin olevan suurempia kuin vain seurannassa olevien palveluiden tuomat säästöt. 

Kaupunki maksaa SIB-rahastolle tulospalkkiona osan toimenpiteiden mitattavista ja todennettavista tuloksista. Sijoittajien korkokatto on 8%.

Hankinnan aikajänne

Hanke on käynnissä 2020-2032, asiakkaita otetaan palveluun 2020-2024, asiakkaan palvelun kesto on 1 -3 vuotta. Vaikutusten seuranta 2032 saakka (sis. tulospalkkioseuranta).

Hankintaan osallistuneet tahot ja toimijat

tahot ja toimijat

Kaupungin eri toimialoilta laajasti (mm. lastensuojelu, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala) Sitra, FIM, Lastensuojelun keskusliitto, SOS-Lapsikylä ja Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos. Roolit:

  • Kilpailutuskonsultti: KL-Kuntahankinnat Oy (kilpailutti toimeksiannon lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen -rahaston rakentamisesta, perustamisesta ja hallinnoinnista kesällä 2016. Kilpailutuksen voitti FIM Varainhoito Oy). 
  • Vaikuttavuussijoittamisen hallinnoija: FIM Varainhoito Oy 
  • Kohdesektorin asiantuntija: Lastensuojelun Keskusliitto (LSKL) (FIM:n alihankintana)
  • Vaikuttavuussijoittamisen asiantuntija: FIM Vaikuttavuussijoitukset Oy (FIM:n alihankintana)
  • Päätoteuttajakumppani ja palveluntuottaja: SOS-Lapsikylä ja Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos.
  • Sitran rooli: fasilitaattori, empiirinen analyysi 

Sopivan palvelukokonaisuuden valitsemisessa käytettiin Lastensuojelun Keskusliiton tukea ja asiantuntemusta. Palveluntuottajat valittiin LSKL:n keväällä 2017 perustaman hankekuvaustietopankin perusteella. Rahasto maksaa palveluntuottajien tuottamat palvelut (interventiopalvelut).

HANKINTAPROSESSI

prosessi

Hankintamenettely

Vaikuttavuusinvestoiminen, tulosperusteinen rahoitussopimus.  

Hankinnan valmistelu 

Hankinnan valmistelun alkuvaiheessa Sitran työpajassa pohdittiin Helsingin kaupungin edustajien kanssa vaikuttavuusketjun avulla, mikä olisi se muutos, joka halutaan saada hyvinvoinnin mittareilla toteutumaan. Tästä hahmottui päätös pureutua ylisukupolviseen lastensuojeluasiakkuuksien periytymiseen, mikä on ns. viheliäinen ongelma, johon peruspalveluilla on hankala riittävän varhain ja riittävän tuloksellisesti vaikuttaa. Sitra toteutti empiirisen analyysin lastensuojelun asiakkuuksista, jossa selvitettiin monipuolisesti problematiikkaa lastensuojeluasiakkuuksien taustalla. Siihen liittyivät kaupungin sosiaalityönasiantuntijoiden keräämät arviot siitä, missä vaiheessa asiakkuudet olisivat olleet ennaltaehkäistävissä, ja milloin niihin olisi pitänyt puuttua. Analyysiä käytiin laajasti läpi keskeisten toimialojen (kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveys toimialan) johtoryhmissä ja asiantuntijoiden kanssa. Tarveperusteisuuden ja tutkimustiedon perusteella valittiin kohderyhmä, johon SIB-hanke haluttiin kohdentaa ja jonka osalta koettiin, että tarvitaan uusia ennaltaehkäiseviä palveluita.   

Palvelun käyttöönotto ja kohderyhmä

Palvelun kohderyhmäksi määriteltiin perheineen 3-6 -vuotias lapsi, jolla enemmän kuin yksi säätelyn vaikeus seuraavilla osa-alueilla: keskittyminen, käyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, tunne-elämä ja jonka vanhempi on kouluttamaton tai poissa työelämästä (työttömyys, työkyvyttömyyseläke, tmv.) ja jolla on vaikeuksia vanhemmuudessa tai kuormittava elämäntilanne (ero, yksinhuoltajuus, tmv.). 

Hyödyt/ Tulokset /Vaikutukset ja niiden seuranta

hyödyt

Palvelun vaikuttavuutta seurataan vuosittain tulospalkkiokriteeriksi määriteltyjen kahdeksan lastensuojelupalvelun (mm. sijoitukset, avohuollon sosiaalityö, tehostettu perhetyö) sekä yhden kaskon palvelun (erityisen tuen oppilaat) käytön perusteella. Jos lapsi ei ole käyttänyt tulospalkkion kriteerinä olevia palveluita, kaupunki maksaa rahastolle. Jos lapsi on käyttänyt palveluita, vähennetään palvelun päiväkohtainen hinta tulospalkkiosta. Tulospalkkioseurantaa tehdään vuosittain vuoteen 2032 asti. Hyvinvointivaikuttavuutta seurataan palveluntuottajien ja THL:n toimesta.

Hanketta hallinnoivat ja sen etenemistä ja vaikuttavuuden toteutumista seuraavat johtoryhmä, koordinaatioryhmä, rahasto (FIM), koordinaattori sekä palveluntuottajat. Hyvinvointivaikuttavuuden tutkimuksesta vastaa THL (katso kuva 1.).

Kuvassa esitetään Helsingin kaupungin hankkeen hallinnointi eli siihen kuuluvat tahot/toimijat sekä heidän roolinsa

Kustannusvaikuttavuuden mittaaminen ja tulospalkkio määritellään seuraavan toiminnan aikaisen säästön laskentakaavan avulla:

Kustannusvaikuttavuuden mittaamisen ja tulospalkkion toiminnan aikaisen säästön laskentakaava

Toimenpide (N)

Palvelun kuvaus

1

Kodin ulkopuolelle sijoitetut, perheisiin sijoitetut (sis. toimeksiantosopimussuhteinen ja luvanvarainen)

2

Kodin ulkopuolelle sijoitetut; laitoksiin sijoitetut (sis. vastaanotto ja perustason hoito)

3

Kodin ulkopuolelle sijoitetut; laitoksiin sijoitetut  (sis. erityis- ja vaativan tason hoito)

4

Tehostettu perhetyö

5

Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö

6

Ympärivuorokautinen perhekuntoutus

7

Lastensuojelun sijaishuollon sosiaalityö

8

Lastensuojelun jälkihuollon sosiaalityö

9

Erityisen tuen oppilaat (integraatio-oppilaat ja erityisoppilaat 9-v.)

Palvelut 4, 5, 7, 8, 9: vuosikustannukset jaettuna asiakasmäärällä jaettuna vuoden arkipäivillä (asiakasrekisterissä palvelu näkyy kautena). Palvelut 1, 2, 3, 6: lapsikohtainen vuorokausikustannus (asiakasrekisterissä palvelu näkyy käyttökertoina eli vuorokausina tai päivinä). 

Mahdolliset haasteet

Mallin uutuus Suomessa on tuonut joitain hankaluuksia, tekemistä on kuitenkin voitu vertailla muiden (SIB-hankkeessa mukana olevien) kaupunkien tekemiseen.

On myös hyvä huomioida, että tällaisen hankkeen valmistelua ei pysty yksittäinen henkilö toteuttamaan vaan mukaan tarvitaan eri alojen asiantuntijoita. Yhteistyö on tämän hankkeen vahvuus. Tässä rakennetaan uudenlaista yhteistyötä eri toimialojen (mm. sote, kasvatus, koulutus) ja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. 

Onnistumiset

Merkittävä tekijä onnistumisessa on ollut sidosryhmien osallistuminen, erityisesti Lastensuojelun keskusliiton sparraus hankkeen edetessä ja Sitran tutkimusapu yhdistettynä kaupungin omien sosiaalityöntekijöiden osaamiseen paikallistuntemukseen erityisesti hankkeen alussa. Lisäksi hankkeelle (kehittämistyöhön) on resursoitu omat työntekijät. Monitoimijaisessa hankkeessa vastuunjaon selkeys on tärkeää.

Tämän mallin vahvuus on fokuksen siirtäminen ennaltaehkäiseviin palveluihin ja palvelun pitkäkestoisuus. Pitkäkestoisuus luo myös mahdollisuuksia arvioida ja kehittää kaupungin omia palveluita suhteessa tähän kokeiluun. Toisaalta pitkäkestoisuus tuo myös haasteita huomioiden vuoteen 2032 mennessä tapahtuvat muutokset esimerkiksi tietojärjestelmissä ja sosiaali- ja terveydenhuollon roolissa organisaatioissa. 

Opittua ja vinkkejä muille

Tietosuoja on hankkeessa erittäin keskeinen asia, mikä on tärkeää huomioida suunnittelussa heti alusta lähtien. Prosessiin kannattaa sitouttaa sopimusasiakirja- tai tietosuojatoiminnoista vastaava lakiasiantuntija alusta lähtien. Hankkeelle on tehty tietosuojan vaikuttavuuden arviointi ja riskikartoitus.

Vaikuttavuushyötyjen saavuttamisen kannalta asiakasohjaus palvelun piiriin on erittäin oleellinen kohta kokonaisuudessa, jotta palvelun piiriin ei ohjata perheitä, jotka eivät palvelua välttämättä tarvitse tai vastaavasti liian suuressa tuen tarpeessa olevia perheitä suhteessa tämän palvelun tavoitteisiin. 

Yhteyshenkilö

Lisätietoa antavat Katja Rajaniemi (katja.rajaniemi(at)hel.fi) ja Sanna Ranto (sanna.ranto(at)hel.fi).

tags