Ajankohtaista

Alueiden taistelu arvonlisästä – jaossa 47 miljardia euroa Globalisaatiosta kipinänsä saanut aluerakenteen murros asettaa julkisen sektorin talouspolitiikalle uudenlaisia haasteita, peräänkuuluttaen alueellisen taloustiedon tarvetta. Raaka-aineiden ja ideoiden jalostuminen tuotteiksi ja palveluiksi

Ulkoistetun julkisen palvelun järjestäjä joutuu usein vaihtamaan hyvänkin yhteistyökumppanin uuteen ja tuntemattomaan kumppaniin, sillä yksittäisen palveluntarjoajan suosiminen ei ole sallittua julkisissa kilpailutuksissa. Nämä tilanteet ovat hyviä mahdollisuuksia pohtia kumppanin kykyä ja halua

Innovation Broker tarjoaa palveluita, joiden avulla edistetään hankintayksiköiden ja yritysten välistä yhteistyötä sekä mahdollisuuksia tunnistaa ja kehittää yhdessä innovatiivisia ratkaisuja. KEINOn Broker-palvelun pilotointivaiheessa testataan tulevaisuudessa mahdollisesti tarjottavia palveluita

Ilmasto- ja muut kestävyysteemat ovat tulleet vauhdilla yhteiskunnalliseen keskusteluun ja myös julkisten hankkijoiden pöydille viime vuosien aikana. Kestävyystavoitteita on nostettu melko mukavasti suomalaisten hankintayksiköiden tavoitteisiin, ja kestävyyskriteereitä käytetään hankinnoissa yhä

Puolueet tunnistavat julkiset hankinnat kokonaisuutena, jonka kautta voi ajaa erilaisia politiikkatavoitteita. Tämän totesin perehdyttyäni puolueiden kevään 2021 kuntavaaliohjelmiin. Työ KEINO-osaamiskeskuksen viestinnässä innosti perehtymään julkisiin hankintoihin myös opinnoissani. Tutkin valtio

Useat organisaatiot ovat asettaneet hiilineutraalisuustavoitteita. Näiden tavoitteiden yhteydessä vilisee sanoja, kuten hallinnon uudistaminen ja innovatiivisuuden ja oppimiskyvyn kasvattaminen. Innovatiivisuus on keskeinen keino päästä vaikuttavasti asetettuihin hiilineutraalisuustavoitteisiin

Runsas vuosi sitten kokosin ajatuksiani KEINOn, eli kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskuksemme toiminnasta Kaksi vuotta KEINOa -blogiin. Tuolloin oli nähtävissä ensimmäiset konkreettiset tulokset yhteistyöverkoston tarjoamista palveluista. Vuosi on taas vierähtänyt

Julkiset hankinnat ovat nousseet kiinnostavien teemojen kategoriaan ja nykyään kuulee paljon puhetta julkisten hankintojen merkittävyydestä. Tämä on erittäin hyvä suuntaus, joka lämmittää meitä pitkän linjan hankintojen johtamisen ja kehittämisen parissa työskennelleitä. Voisi ehkäpä kuvata, että

Olen viime aikoina palannut ajatuksissani erääseen keväiseen bussimatkaan Haarlemista Amsterdamin lentokentälle. Syynä ei ole tällä kertaa kotoilun ja etäilyn aiheuttama kaukokaipuu, vaan se, että tuon bussimatkan aikana syntyi ensimmäinen ajatusaihio hankintojen strategisen johtamisen

Kuntiin ollaan tulevana kesäkuuna valitsemassa uusia valtuutettuja ja lautakuntien jäseniä, jotka tulevat tekemään seuraavina vuosina päätöksiä niin kunnan rakennushankkeista, palveluiden kehittämisestä, investoinneista kuin energiaratkaisuista. Hankinnat linkittyvät kaikkeen kunnan toimintaan ja

Yliopistot ovat verrattain pieni toimija Suomen julkisten hankintojen kentällä arviolta 500 milj. €:n vuotuisella osuudellaan. Ydintoimintojensa tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ohella yliopistot ovat käynnistäneet laajamittaisemman, omaan toimintaansa liittyvän

Innovatiivisten hankintojen tavoitteena on löytää uusia parempia tuotteita ja palveluita tilaajan tarpeisiin. Ne voivat ratkaista palveluprosessien pullonkauloja, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä pienentää toiminnan ympäristöjalanjälkeä. Innovatiivisiin hankintoihin sisältyy

EU:n energiamerkintä on onnistunut edistämään entistä innovatiivisempia ja energiatehokkaampia tuotteita jo yli 25 vuoden ajan. Energiamerkinnän avulla kuluttaja saa selkeän kuvan tuotteen energiatehokkuudesta oston hetkellä. Energiamerkintä on myös julkiselle hankkijalle käyttökelpoinen työkalu ja

Hiljattain julkistetussa kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa julkisille hankinnoille ehdotetaan vahvempaa roolia yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nämä kestävyyteen ja innovatiivisuuteen liittyvät tavoitteet liittyvät myös KEINO-osaamiskeskuksen rooliin strategian

Kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin Kuntamarkkinoilla 9. syyskuuta. Strategiassa esitetään kahdeksan tahtotilaa ja 25 niitä konkretisoivaa tavoitetta. Strategian vaikuttavuuden seuraamiseksi on määritelty 27 mittaria, jotka on ryhmitelty tahtotiloihin liittyviin ”tuloskoreihin”

Yrityksien näkemykset ovat arvokkaita hankintojen valmistelijoille Yritysten näkemykset ja markkinatieto ovat olennainen osa hankintojen valmistelua. Pitkät ja työläät valmisteluvaiheet voivat sisältää esimerkiksi suunnittelukilpailuja, tarjouspyynnön sisällön tarkentamista tai

Tampereelta kerrottiin alkuvuodesta 2020, miten Suomen energiatehokkain S-Market tehtiin Tesomalle. Keskiössä oli ennen kaikkea taito hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa. Taustalla on S-ryhmän julkaisema kova ilmastotavoite: oman toiminnan on oltava hiilinegatiivista vuonna 2025. Samankaltaisia

Julkiset hankinnat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana nostettu toistuvasti esille keinona toteuttaa hyvin moninaisesti yhteiskunnallisia tavoitteita. Pitkään alan edistämistyössä toimineena voin kuitenkin todeta, ettei Suomessa koskaan aiemmin ole ollut nykyisen kaltaista voimaa edesauttaa

Julkisen sektorin tulee olla ketterä uusien teknologioiden soveltaja. Vain siten palvelutasoa voidaan parantaa ilman, että kustannustaso karkaa. Aika- ja paikkariippumattomien palveluiden tuotantoa voidaan kirittää esimerkiksi digitaalisten IoT-, alusta- ja rajapintaratkaisujen avulla. Uusiin

Olemme saaneet Oulun kaupungissa eri tahoilta palautetta tarjouspyyntöjen ja sopimusten vaikeaselkoisuudesta.  Tarjouspyynnön tekijöitä ovat hämmentäneet useat erilaiset mallipohjat, monimutkaiset tekstit sekä samojen asioiden toistuminen tarjouspyynnön ja sopimuksen eri kohdissa.   Tarjoajista